VIESTIJÄNÄ

 

 

"Tavoittaakseen ne joita ei vielä ole tavoitettu, täytyy tehdä jotain mitä vielä ei ole tehty."

​

Tuota lausetta tukemaan täytyy todeta, että kunnioitan olemassa olevia rakenteita, viestinnän teoreetikkoja ja strategioita. Samalla - uskon 100% yllä olevaan väittämään. Se ei anna viestijälle oikeutta sekoiluun, vaan velvoittaa toimimaan entistä perustellummin.

 

Viestijänä minua kiinnostaa aina perustava kysymys MIKSI? Miksi jotain tehdään? Uskon, että kun yhteisö, organisaatio tai yksittäinen toimija löytää tarpeeksi hyvän vastauksen tuohon kysymykseen, se riittää vastaamaan moneen muuhun sitä seuraavaan. Kalliossa teimme työtä tuon yhden kysymyksen kanssa kolme kuukautta. Agricolalla kokonaisen vuoden. Lopputuloksena on niin suuri MIKSI, että jokainen vapaaehtoinen osaa toimia itsenäisesti ja ratkaista ongelmat yhteisön arvojen mukaan. 

​

Seuraavaksi minua kiinnostaa, mikä on yksinkertaisin tapa sanoittaa haluttu viesti. Kun sen osaa sanoittaa, sitä voi varioida miljoonalla tavalla ja aina eksyessään tietää mihin palata. Se ei sulje pois luovuutta, vaan asettaa sille vaateen. Epäselvää viestiä on helppoa kommunikoida lyhyellä aikajanalla - pitkän aikajanan kommunikointi vaatiin systemaattisen vision yhdistettynä luovaan variaatioon.

​

Olen saanut kokeilla ja oppia viestijänä monella alustalla - kuuntelijana, tarkkailijana, puhujana, sosiaalisen median käyttäjänä, graafikkona, nettisivujen rakentajana, valokuvaajana ja Cola Tribe sovelluksen suunnittelijana, viimeisimpänä kriisiviestijänä ja drone lennättäjänä. Näen itseni siltojen rakentajana, rohkaisijana ja ilosanoman kantajana. Kun en viestijänä tiedä mitä tehdä - valitsen aina rakastaa ihmisiä. 

​

Viimeiseksi, haluan haastaa itseäni kommunikoijana ja viestijänä jatkuvasti. Rukoukseni on, että viestijänä voisin tuoda iloa, valoa, toivoa, rohkaisua ja puhua Jumalasta niin, että se on ymmärrettävää ja sytyttää jotain kuulijan sisimmässä.